perjantai 15. huhtikuuta 2016

Reikä televisiossa

Tällä viikolla se tapahtui. Entisenä riskienhallinnan asiantuntijana olin sen toki osannut ennustaa tapahtuvan, mutta silti uutinen tuli yllätyksenä. Sain kesken kokouksen matkapuhelimeeni ilmoituksen, jonka mukaan älytelevisiooni oli tullut reikä. Perheemme pienemmällä väellä oli tullut erimielisyyksiä katsottavaksi valittavasta elokuvasta, jonka seurauksena kaukosäädin oli lentänyt reippaalla lähtönopeudella televisioruutua kohti.

Onneksi en ollut paikalla tapahtuman sattuessa, sillä raivostumiseni lähtönopeus olisi hyvinkin voinut ylittää kaukosäätimen vastaavan. Sen sijaan kokouksessa istuessani kiihtymistä ei voinut kunniakkaasti toteuttaa. Onneksi olen harjoitellut suuttumiskäyttäytymistä jo muutaman vuosikymmenen ajan, joten pystyin pysyttelemään näennäisesti tyynenä viestin saatuani. Kokouksen loppuajaksi päädyin kuitenkin miettimään lapsilleni sopivaa sanktiota tapahtuneen johdosta.

Television määräaikainen käyttökielto vaikutti heti ensialkuun oikeudenmukaisimmalta vaihtoehdolta sanktioksi. Kerrottakoon tässä vaiheessa, että reikä televisioruudulla ei saanut suinkaan koko televisiota pimeäksi, vaan ruudulle jäi yksittäinen häiritsevä pikseli, joka ei tästä lähtien enää toimi. Perheemme aikuisia tämä ei esteettisiä syitä lukuun ottamatta häirinne, sillä olemme tablettitietokoneidemme myötävaikutuksella vieraantuneet televisiosta jo muutamia vuosia sitten. Sen sijaan kotirauhamme tullee järkkymään ainakin alkuun television käyttökiellon ajaksi.

Onnistuneen sanktion tarkoitus lienee ohjata siitä kärsivää parempaan käytökseen tulevaisuudessa. Tässä tapauksessa opetuksena tulisi olla suuttumuksen hallinta siten, etteivät tavarat lentelisi hajottaen irtaimistoa tai ylipäätänsä mitään muutakaan. Opetusta korostaakseni sepitin lapsilleni analogian suuttumuksen hallinnasta vertaamalla sitä kutitukseen. Toisen henkilön suorittamaa kutitustahan pystyy harjoittelemalla sietämään. Jos se ei enää tehoa, niin harvempi sitä jaksaa loputtomasta kutitella. Sama juttu on sisaruksen aiheuttaman ärsytyksen kanssa: jos se ei tehoa, niin ennenpitkää se kyllä tuppaa lopumaan.

Tarkemmin asiaa ajateltuani havaitsin, että eipä tuo taida olla monelle aikuisellekaan helppoa, vaikka sitä kutitusta sietäisikin. Toki kutituksenkin kestämisessä on paljon henkilökohtaisia eroja eri ihmisten välillä. Mutta enpä itsekään voi myöntää olleeni täysin välittämättä älytelevisiooni tulleen reiän aiheuttamasta kutituksesta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti