Jouduin viime viikolla huijausyrityksen kohteeksi. Kotioloissa tätä toki tapahtuu lapsiperheessämme lähes päivittäin, mutta siihen olen jo oppinut varautumaan. Tällä kertaa huijausyritys tuli kuitenkin perheemme ulkopuolelta ja oli tavanomaista taitavammin toteutettu. Sain hyvin aidon näköisen sähköposti-ilmoituksen verkkokaupasta tekemästäni hankinnasta ja mukana tuli linkki, josta tilauksen olisi voinut perua antamalla lähettäjälle luottokorttini tiedot. Hetken aikaa laskeskelin todennäköisyyttä sille, että joku alle kouluikäisistä lapsistani olisi onnistunut vahingossa kirjautumaan verkkokauppaan tunnuksillani. Tässä vaiheessa hälytyskellot alkoivat kuitenkin piristä pääni sisällä.
Muutamaa viikkoa aiemmin sain huijausviestejä myös parilta kotimaiselta pankilta. Viesteissä kerrottiin tilitietojeni vanhentuneen ja vaadittiin pikaisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi. Jännittävintä tässä oli se, että minulla ei ollut tiliä kummassakaan viestin lähettäneessä pankissa. Lisäksi suomenkieliseen viestiin oli jäänyt useita hupaisia kielioppivirheitä, joten tätä huijausyritystä ei voinut parhaalla tahdollakaan ottaa vakavasti. Suomenkielen outoudesta ja kieliopin hankaluudesta on siis huomattava hyöty tietoturva-asioissa. Vaikka kotimaisten pankkien tietoturva onkin tähän asti kestänyt suhteellisen hyvin erilaisia verkkohyökkäyksiä, lienee avainlukulistoihin pohjautuvien tunnistusjärjestelmien kiertäminen hakkereille vain ajan kysymys.
Viime viikolla tapahtui jotain muutakin erikoista, sillä Euroopan keskuspankki laski jo valmiiksi matalalla olevia ohjaus- ja talletuskorkojaan 10 korkopisteellä. Tämän seurauksena lyhyet euriborkorot kääntyivät negatiivisiksi ensimmäistä kertaa koko historiansa aikana. Pankkien välisillä lainamarkkinoilla tallettaja joutuu siis maksamaan korkoa siitä, että joku toinen pankki ottaa siltä lyhytaikaisen talletuksen vastaan. Ja talletuksesta keskuspankkiin, siitä sitä korkoa saa vasta maksaakin.
Negatiivisten korkojen aikakaudella yksityishenkilötkin joutuvat pian maksamaan pankille korkoa siitä, että pitävät varojaan pankkitilillä. Mitä enemmän varojaan pankkitilillä makuuttaa, niin sitä enemmän pankki saa periä korkoa. Vai olisivatko pankit niin ovelia, että perisivät asiakkailta korot erilaisten palvelumaksujen muodossa? Joka tapauksessa paras keino välttyä tältä on kuluttaa kaikki varansa sitä mukaa, kun niitä saa hankittua - ja pitää pankkitilin saldo jatkuvasti miinuksella. Kun korkotaso on negatiivinen, niin pankinhan tulisi maksaa positiivista korkoa negatiiviselle saldolle. Tällöin voisi samalla välttyä myös mahdollisilta pankkitileihin kohdistuvilta verkkohyökkäyksiltä, kun tilillä ei olisi mitään tyhjennettävää. Parhaimmassa tapauksessa tilejä tyhjentävä algoritmi voisi jopa nollata negatiivisen tilisaldon.
Jos nyt jostain syystä haluaisi säästää pahan päivän varalle, niin edullisinta olisi tallettaa varansa patjan alle tai jopa sisään. Kannattavuutensa kanssa kamppailevat huonekaluliikkeet voisivat laajentaa toimintaansa sijoitustuotteisiin myymällä asiakkailleen valmiiksi seteleillä täytettyjä patjoja. Vastaavasti keskuspankin ylielvyttävän rahapolitiikan aiheuttaman inflaatioriskin suojaksi voisi myydä kultapölyllä täytettyjä tyynyjä. Kaksivuotias tyttäreni lienee jo oivaltanut tämän, sillä hän haluaa pitää saamiaan kolikoita tyynynsä alla. Tai sitten hän vain odottaa hammaskeijun käyvän jonain yönä vaihtamassa kolikot reaaliomaisuuteen kuten esimerkiksi norsun tai vielä mieluummin dinosauruksen hampaisiin.
Euroopan keskuspankin päärakennus Frankfurtissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti