Koska alkaa kevät? Tätä kysymystä viisivuotias esikoiseni on toistellut tammikuun lopusta alkaen, kun lumet lähtivät ensimmäistä kertaa Helsingistä. Kysymykseen vastatessa täytyy olla erityisen huolellinen, ettei vaan jää kiinni katteettomista lupauksista, joista joutuisi vielä myöhemmin kärsimään. Toisaalta vuodenaikojen alkamista tai loppumista on Suomessa lähes mahdotonta ennustaa, sillä sää voi olla täsmälleen yhtä lämmin niin jouluna kuin juhannuksenakin.
Ilmatieteen laitoksen mukaan tähtitieteellinen kevät alkaa kevätpäivän tasauksesta ja kestää aina kesäpäivän seisaukseen asti. Toisaalta terminen kevät voi alkaa Etelä-Suomessa huomattavasti aikasemmin, kun päivän keskilämpötila kipuaa pysyvästi nollan yläpuolelle. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen kevät olisi alkanut tänä vuonna maan etelärannikolla jo helmikuun 18. päivänä. Tieteellisistä perusteluista huolimatta en uskaltaisi olla lapsille antamissani lausunnoissa näin optimistinen.
Parhaimman ajoituksen kevään alkamiselle tarjoaa sen sijaan tieliikennelain asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä. Sen mukaan ajoneuvoissa saa käyttää nastarenkaita toista pääsiäispäivää seuraavaan maanantaihin saakka. Lainsäätäjän mukaan kevään tulisi olla siinä vaiheessa viimeistäänkin alkanut. Ja mihinpä sitä luottaisi, jos ei suomalaiseen lainsäätäjään. Tästä syystä olenkin luottavaisesti ilmoittanut esikoiselleni kevään alkavan täsmälleen viikko pääsiäisen jälkeen, mutta silloinkin varsin hitaasti.
Maaliskuun alkupuolella olin tosin jo kääntymässä toiveikkaammaksi kevään alkamisen suhteen, kun lämpömittari alkoi näyttää jääkaappia korkeampia lämpötiloja useamman päivän ajan. Olinpa jo vakavasti suunnittelemassa kesärenkaiden vaihtoakin, kunnes käyttämäni autohuoltoliikkeen asikaspalvelija ilmoitti minulle renkaidenvaihtosesongin olevan vielä kaukana edessäpäin. Kun kysyin, onnistuisiko renkaidenvaihto millään ennen sesongin alkua, niin sain vastaukseksi varsin kattavan ennusteen maaliskuun lopulla alkavasta takatalvesta. Tuntui autohuollossa olevan niin tarkat sääennusteet, että epäilen palkkalistoilla olevan meteorologeja. Se selittäisi myös osan korkeista huoltolaskuista.
Mutta nyt pääsiäisen mentyä kevään alkuun on tieliikennelain asetuksen mukaan enää se viikko. Siispä on aika vähitellen siirtää lumikolat ja kelkat varastoon ja nauttia keväisistä päivistä. Mitäköhän eroa muuten on joululla, pääsiäisellä ja juhannuksella? Ainoastaan yhtenä noista yllättävä lumisade ei aiheuta suurta pettymystä.
Lapselle voisi ehkä opettaa stokastiikkaa. Sen avulla minkä tahansa isän puheen voi jälkikäteen selittää pitäneen paikkansa tietyllä todennäköisyydellä, vaikka realisaatio ei välttämättä puheita tuekaan.
VastaaPoistaPääsiäisen ajankohta ei tosin määräydy stokastisesti eikä siten kesärengaspäiväkään. C.F.Gauss esitti ensimmäisenä kaavan, jolla pääsiäissunnuntain päivämäärä voitiin laskea. Jopa Gauss teki pienen virheen, jonka muut korjasivat myöhemmin. Kansanomainen versio kaavasta on esim. wikipedian artikkelissa "pääsiäisen laskelminen". Varsinainen pointtini on se, että sana "pääsiäinen" pitäisi abstrahoida pois kesärengassäännöstä ja ilmoittaa sääntö pääsiäiskaavasta muunnetulla kaavalla, johon on lisätty vakio (ml. mahd. kuukauden vaihtuminen välissä). Käsittääkseni maassamme on jo nyt paljon väkeä, jotka eivät tiedä, mikä on pääsiäinen. Astronomia on kuitenkin ehkä yhteistä, vaikkakaan ei astrologia.