sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Tapoja moukistuneelle

Pääsiäisen aikaan perheellämme on ollut tapana matkustaa Roomaan viettämään kevään alkua edes hieman kotimaata lämpimämmässä ilmanalassa. Tälläkin kertaa Italiaan saavuttuani havaitsin sekä kielitaitoni että tapakulttuurin tuntemukseni ruostuneen pitkän ja pimeän Suomessa vietetyn talven jälkeen. Onneksi tunnen erään varsin tehokkaan keinon palauttaa muistiin paikallinen tapakulttuuri. Parasta on vuokrata auto ja lähteä ajelulle hieman vieraan tuntuisella vuokra-autolla Rooman keskustaan. 

Rooman liikenteessä kohtaa hyvin nopeasti sekä paikallisen tavan etuilla jokaisessa mahdollisessa tilanteessa että italialaisen joustavuuden sääntöjen suhteen. Ensimmäisiä kertoja Roomassa ajaessani hämmennyin siitä, että liikennevaloissa voi kaksikaistaisella tiellä olla neljäkin autoa rinnakkain ja mopot vielä päälle. Kaupunkialueella ajokaistat ovatkin lähinnä viitteellisiä ja monilla on tapana ajaa kaistojen välissä käyttäen varmuuden vuoksi molempia kaistoja. Jokainen risteys on ajassa muuttuva kaoottinen systeemi, josta voi selvitä läpi vain menemällä rohkeasti sekaan kieli keskellä suuta.

Pohjoiseurooppalaiselle hämmästyttävintä Rooman sekavassa liikenteessä on se, että törmäyksiä tapahtuu loppujen lopuksi aika harvoin. Ainakaan en ole niitä jo lähes 15 vuotta kaupungissa käytyäni juurikaan nähnyt. Kenties kaoottisen liikennekulttuurin pitää voimissaan yltiöpäinen joustavuus ja toisten kulkijoiden liikkeiden ennakointi riippumatta siitä, noudattavatko kulkijat minkäänlaisia liikennesääntöjä. Tottumattomalle tämä tekee autoilusta hieman stressaavaa. Kotimaan liikenteessähän on totuttu siihen, että kylkeen voi huoletta ajaa, mikäli toinen osapuoli vähänkään rikkoo liikennesääntöjä. 

Toisaalta tämä Rooman liikenteestä saatava stressi antaa juuri sen oikean kuvan paikallisesta tapakulttuurista. Samankaltaisen stressin voisi saada illallistaessaan suuremmassa italialaisessa seurueessa. Tällöin saisi keskittyä sekavan liikenteen sijasta useaan samanaikaiseen ja varsin kovaääniseen keskusteluun samalla, kun yrittäisi paikallisten tavoin rohmuta riittävästi pöytään yhteiseksi tarjottua ruokaa. Tässäkään lajissa ei aremmat tai hitaammat pärjäisi.

Italialainen joustavuus näkyy Rooman katukuvassa myös ajoneuvojen loputtoman luovassa pysäköinnissä. Historiallisessa keskustassa autoja ja mopoja tuntuu olevan pysäköitynä vähän miten sattuu. Esimerkiksi suojatie tai pysäköintikieltomerkki ei näyttäisi olevan este pysäköinnille. Päällisin puolin vaikuttaisi siltä, ettei pysäköinninvalvojia ole kaupungissa häiriöksi asti. Valitettavasti se on kuitenkin vain illuusio, sillä sain muutama päivä sitten pysäköintisakon omasta mielestäni vallan erinomaisesti onnistuneesta pysäköinnistä. Ehkäpä en vielä tähänkään mennessä taida oikeanlaista italialaista joustavuutta liikennesääntöjä tulkitessani.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti