Hän

Kaksivuotias tyttäreni halusi pukea tänään päälleen vaaleanpunaisen mekon, aivan kuten kaikkina muinakin aamuina tätä ennen. Yritin ehdottaa hänelle, että tänään olisi sinisen mekon vuoro. Muutoin kävisi niin, että vaaleanpunaiset mekot kuluvat käytössä nopeasti loppuun ja vastaavasti siniset jäisivät käyttämättöminä komeroon. Tämä puolestaan lisäisi merkittävästi vaaleanpunaisten mekkojen kysyntää sinisten kustannuksella. Veleanpunaisten mekkojen tuottajat saisivat tästä ylimääräisestä kysynnän kasvusta ansiotonta hyötyä voidessaan nostaa mekkojen ulosmyyntihintoja, kun taas sinisten mekkojen tuottajat olisivat ongelmissa kysynnän ja hintojen pudotessa. Tästä syystä erivärisille mekoille tulisi asettaa käyttökiintiöt, ettei siis epänormaali kysyntä vääristäisi mekkomarkkinoita. Tyttäreni ei ollut tästä asiasta kovinkaan vakuuttunut ja halusi edelleenkin pukea ylleen vaaleanpunaisen mekon.

Kiintiöt ovat aiheuttaneet tänä kesänä huolta myös EU-komission puheenjohtajalle. Komissaareiksi on ollut toistaiseksi ehdolla vain kolme naista, vaikka puheenjohtaja on vaatinut uuteen komissioon vähintään yhdeksää naispuolista komissaaria. Kiintiöillä voi siis olla vielä merkitystä raskaampien komissaarisalkkujen jaossa. Sen sijaan unkarilaisille oikeistopopulisteille omaa kiintiöpaikkaa ei ole komissiosta nähtävästi varattu. 

Tasa-arvon mallimaassa Ruotsissa on tällä viikolla päästy tasa-arvoasioissa jälleen entistä pidemmälle. Ruotsin akatemia on päättänyt ottaa sukupuolineutraalin hen-pronominin sanakirjansa seuraavaan painokseen. Tässä välissä lienee syytä muistuttaa, että sukupuolineutraali hän-pronomini on ollut Suomessa käytössä jo vuosisatoja. Ja naisten äänioikeuskin annettiin ensimmäisten maiden joukossa maailmassa. Suomea ennen äänioikeuden naisille ehtivät antaa Uusi Seelanti ja Australia, joka sittemmin hyväksyi kolmannen määrittelemättömän sukupuolen olemassaolon. Tosin käsitteenä sukupuolineutraali sukupuoli vaikuttaa lähinnä paradoksilta: miten voi olla olemassa sukupuoli, jolla ei ole sukupuolta? Ja millä tavalla hallitusten sukupuolikiintiöt tulisi sitten tulevaisuudessa jakaa, jotta kaikki osapuolet tulisivat tasapuolisesti kohdelluiksi?

Erilaisten kiintiöiden vastakohta lienee nimetön työnhaku, jossa ei etukäteen tiedetä mihin kiintiöön työnhakija mahdollisesti kuuluisi. Helsingin kaupunki on kokeillut nimetöntä työnhakua, jossa hakemukset lähetetään ilman henkilötietoja ja hakijoiden henkilöllisyys paljastuu vasta työhaastattelussa. Oikeastaan tasapuolisen kohtelun varmistaminen vaatisi sen, että myös työhaastattelu suoritettaisiin nimettömästi verhon takaa, mielellään puheääni muunnettuna. Kuka sitten tuleekaan valituksi, hän joutuu todennäköisesti neljän kuukauden koeajalle. Edelleen tasapuolisen kohtelun takaamiseksi henkilöllisyyden paljastamista kannattaisi lykätä aina koeajan loppuun asti, jos sitä nyt kannattaisi paljastaa vielä sittenkään. Ulkonäön kun väitetään tutkimustenkin mukaan vaikuttavan työntekijän asemaan ja kohteluun työpaikoilla. Tässä mielessä arabimaissa käytetty burka voisi osoittautua työelämässä varsin käytännölliseksi - kunhan sitä käyttäisivät tasapuolisesti kaikki mahdolliset sukupuolet.

Sinfoniaorkestereiden soittajakiintiöiden täytössä nimetöntä työnhakua on toteutettu jo vuosikausia. Verhon takaa suoritettua koesoittoa arvioi raati, joka ei näe hakijaa ja joutuu siis tekemään valinnan pelkästään kuulemansa perusteella. Raadin tulee vähintäänkin tunnistaa hakijan soitin kuulokuvansa pohjalta, jotta avoinna olevaan kiintiöön tulisi valittua oikean soittimen taitaja. Sen sijaan kapellimestareiden valinnassa ei kiintiöitä täytetä yhtä tasapuolisesti, vaan heidät valitaan edelleenkin tunnettujen nimien joukosta. Yleisön kannaltahan kapellimestarin ulkonäkö on konsertissa yhdentekevää, sillä hän seisoo kuitenkin selin yleisöön.