Paljastus

Tällä viikolla kaikki työtätekevät ja raskautetut saivat jälleen yhden ylimääräisen arkipyhän juuri joulun ja uudenvuoden vapaista toivuttuaan. Muistaakohan monikaan suomalainen enää, miksi loppiasta oikeastaan vietetään? Loppiaisen nimihän viittaa joulun loppumiseen. Useissa perheissä onkin tuolloin tapana kerätä joulukoristeet talteen ja toimittaa joulukuusi jatkokäsiteltäväksi kodin ulkopuolelle. Samallahan kodin voi myös siivota, joten vapaapäivä voi olla useille hyvinkin perusteltu tuona päivänä.

Skandinaviasta Suomeen lainatun kansanperinteen mukaan 20 päivää kestävän joulurauhan tulisi kuitenkin päättyä vasta nuutinpäivänä. Nuutin nimipäivää vietettiin alkuaan heti loppiaisen jälkeen tammikuun 7. päivänä, mutta tammikuun puolenvälin tienoilla ollut muinaisviikinkien juhlapäivä sai nuutinpäivän siirtymään nykyiselle paikalleen 13.1. jo vuonna 1708. Nuutinpäivä eli nuutti on ollut eräänlainen puolipyhä, jolloin ei käynyt laatuun tehdä mitään suuria töitä, mutta jotakin pientä oli soveliasta toimitella. Esimerkiksi viedä se 20 päivää tuvassa riutunut ja puoliksi karissut joulukuusi vihdoinkin pihalle.

Kristillisen kirkon virallinen nimi loppiaiselle on Epiphania Domini, joka tarkoittaa lähinnä jumaluuden paljastumista. Siispä paljastus tai paljastumisen päivä voisivat kuvata loppiaisen kristillistä sanomaa nykyistä suomenkielistä nimitystä paremmin. Tuona päivänä Betlehemin tähteä seuranneet itämaan tietäjät saapuivat osoittamaan kunnioitustaan juuri syntyneelle juutalaisten kuninkaalle, joka paljastuikin heille yllättäen jumalallista alkuperää olevaksi Kristukseksi. Jumaluuden paljastumisesta liikuttuneina itämaan tietäjät avasivat mukanaan tuomat arkkunsa ja lahjoittivat lapselle kultaa, suitsuketta ja mirhamia. Ja tästä syystä mm. Espanjassa joululahjat on tapana antaa vasta loppiaisena. 

Suomen työmarkkinoiden kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamiseksi on tutkittu paljastuksen mahdollista siirtämistä pysyvästi lauantaille. Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta paljastus on jo kerran siirretty lauantaille vuodesta 1973 lähtien. Noin kymmenen vuotta tätä myöhemmin kirkolliskokous esitti kuitenkin valtioneuvostolle pyhäpäivän palauttamista sen vanhalle yleiskirkolliselle paikalleen ja tämä sitten tapahtuikin Siitosen ollessa maaherrana 1990-luvun alkupuolella. 

Asiaa harkittuani voisin olla omalta kohdaltani valmis osallistumaan Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kohentamistalkoisiin tällaisella henkilökohtaisella uhrauksella. Hinta ei ole suuren suuri, mikäli useimmalle suomalaiselle seurauksena on käytännössä vain joulukuusen koristeista paljastumisen siirtyminen arkipyhältä lauantaille. Ja samalla voisin vielä neuvotella työehtosopimukseni mukaisesta kiirastorstain puolikkaasta työpäivästä. Saisikohan sen siirrettyä pysyvästi vaikkapa vappuaatoksi?

Poliittisesti korrektista kuvasta ei tunnista uskonnollisia ihmishahmoja